Laiminlyöte tosiasian, että Ranskan "alkuperäiskansojen" väestö ennen suuria muuttoliikkeitä (pääasiassa germaanisia heimoja) oli gallo-roomalainen, ja Rooman aikakauden loppuun mennessä (5. vuosisata jKr) väestö puhui murretta Vulgar Latin, josta on tullut erillinen "gallinen" latina seuraavien vuosisatojen aikana. Huomaa kuitenkin, että muinaisella kelttiläisellä (gallialaisella) kielellä, jota Ranskassa puhuttiin ennen Rooman valloitusta, on ollut vähäinen vaikutus ranskan kieleen suurelta osin vuosisatojen vahvan romanisoitumisen ansiosta. Germaanisen vaikutus oli epäilemättä suurempi, arviolta noin 10% nykyajan ranskalaisesta sanastosta. Siellä oli myös jonkin verran vaikutusta kielioppiin ja ääntämiseen, vaikka niiden laajuus on kiistanalainen.

Frankin hyökkäykset, jotka alkoivat tosissaan 5. vuosisadan loppupuolella, lisäsivät germaanista sekoitusta sekä väestöön että ennen olemassa oleva kieli ("gallian latina", jos haluat). Nykyinen väestö ja kieli oli kuitenkin silloin määritelty tiukasti, ja suhteellisen pieni määrä frankkien hyökkääjiä (valloituksestaan ​​huolimatta) vaikutti ranskan kieleen vain vähäisellä tavalla, lopulta omaksumalla hallitsevan äidinkielen, omien germaaniensa vaikutuksilla. äidinkieli (pääasiassa frankki). Tämä tilanne heijastui jossain määrin myöhemmässä Normanin hyökkäyksessä Englantiin (jossa germaanisten ja romaanisten kielten roolit ovat tosiasiallisesti päinvastaiset).

Jos haluaisin tehdä koulutetun arvauksen, vallitseva natiivin gallo-roomalaisen (romaanin) kielen takana oli ylivoimainen suurempi väestö, joka puhui kyseistä kieltä pikemminkin kuin frankia / vanhaa germaania Ranskan muodostumisvuosina. Frankin valtakunnat. Huomionarvoista on myös se, että hyökkäysten aikaan gallian alkuperäiskansat olisivat epäilemättä olleet paremmin koulutettuja ja valtavasti enemmän kirjallisuutta Rooman vaikutuksen ansiosta. Germaaniset kansat tuolloin vain heittivät lukutaidottomuuttaan, mikä vaikeutti heidän omaa kieltään, mikä korvaisi olemassa olevan.

Huomaa:

@AlainPannetier toimitti suuri lähde (kirja) kommenttiosassa, jossa todetaan, että arvioitu hyökkäävä germaanisten frankien väestö oli noin 5% alkuperäisestä gallo-roomalaisesta väestöstä Clovisin (frankkien ensimmäinen kuningas) aikaan. Se, että Rooman jälkeisellä gallialla on vakiintunut gallo-roomalainen yläluokka, tarkoitti myös sitä, että mautonta latinaa olisi ollut paljon vaikeampi korvata tuolloin.

Varmuuskopiona Noldorinin näkökulmasta on huomattava, että (ranskankieliset) normannit valloittivat Englannin vuonna 1066 ja tekivät ranskasta maan virallisen kielen vuosisatojen ajan. Tämä ei oikeastaan ​​muuttanut sitä tosiasiaa, että valtaosa englantilaisista puhui vain englantia ja silti puhuu (vaikka paljon ranskalaisia ​​lainasanoja asioille, jotka ovat enimmäkseen huolissa ylemmille luokille). Myöhempinä vuosina Englantia hallitsivat useat hallitsijat, jotka eivät puhuneet englantia.

Alttalaiset puhujat (mongolit, Jurchen) valloittivat Kiinan useita kertoja ja perustivat hallitsevat dynastiat (esim. Yuan, Qing). Se ei edes tullut lähelle maan äidinkielen / äidinkielen vaihtamista. Hallitsijat imeytyivät lopulta kulttuuriin, ei päinvastoin.

Älä sekoita hallitsijoita ihmisiin.